1. Arvioinnin tavoitteet
2. Opintojakson arviointi
3. Opintojakson arvioimatta jättäminen
4. Hylätyn opintojakson suorittaminen
5. Hyväksytyn opintojakson uusiminen
6. Oppimäärän päättöarviointi
7. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
8. Etenemiseste
―
1. Arvioinnin tavoitteet
Arvioinnilla on monia tavotteita:
- Osaamisen ja tiedon mittaaminen: Arvioinnilla mitataan opiskelijoiden tietojen ja taitojen tasoa suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Se antaa konkreettisia tietoja siitä, mitä opiskelijat ovat oppineet ja missä he tarvitsevat lisää harjoitusta.
- Oppimisen tukeminen ja ohjaaminen: Arviointi auttaa opiskelijoita ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan. Se tarjoaa palautetta, joka ohjaa opiskelijoita parantamaan oppimistaan ja suoritustaan.
- Motivointi ja kannustaminen: Positiivinen ja rakentava arviointi voi motivoida opiskelijoita ja kannustaa heitä pyrkimään parempiin suorituksiin. Arviointi tunnistaa ja palkitsee opiskelijoiden ponnistelut ja saavutukset.
- Jatko-opintojen ja uran suunnittelun tukeminen: Arvioinnit ja todistukset ovat tärkeitä välineitä jatko-opintoihin hakeutumisessa ja uran suunnittelussa. Ne antavat opiskelijoille ja oppilaitoksille tietoa opiskelijan valmiuksista ja potentiaalista.
- Kehittämiskohteiden tunnistaminen opetuksessa: Opettajat voivat arvioinnin avulla saada tietoa opetuksensa vaikuttavuudesta ja tarvittaessa mukauttaa opetusmenetelmiään ja sisältöjään.
- Vastuu ja oikeudenmukaisuus: Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista ja läpinäkyvää, jotta kaikki opiskelijat saavat tasapuolisen mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Selkeät ja yhtenäiset arviointikriteerit tukevat tasa-arvoa ja luotettavuutta.
Lukioarvioinnin tavoitteena on monipuolisesti tukea opiskelijan oppimista ja kehitystä, tarjota arvokasta palautetta, sekä toimia perustana jatko-opinnoille ja urasuunnittelulle.
2. Opintojakson arviointi
Opiskelijan opiskelema opintojakso arvioidaan sen päätyttyä. Arviointiperusteet kerrotaan opintojakson alussa.
Jos kyseessä on usean oppiaineen yhteinen opintojakso, annetaan kustakin oppiaineesta omat arvosanat.
Opintojaksot arvioidaan joko numeroin (4–10) tai suoritusmerkinnällä (S = suoritettu ja H = hylätty). Numeroarvioinnissa arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.
Arvioinnin merkinnät:
- arvosana 4-10, S tai H: Opintojakso on suoritettu hyväksytysti (5-10, S) tai hylätysti (4, H)
- K: Keskeytynyt. Opintojakso on keskeytynyt joko opiskelijan omasta aloitteesta tai opettajan toimesta (syynä yleensä perusteettomat poissaolot).
- O: Oikeus kokeeseen. Opiskelija on ollut poissa päättöpäivänä hyväksytyn syyn vuoksi ja hänellä on oikeus osallistua kokeeseen myöhemmin.
- T: Täydennettävä. Opintojakso edellyttää täydentämistä. Opiskelijalla on esimerkiksi palauttamatta keskeinen opintojaksoon liittyvä työ. Täydentäminen tulee tehdä rästikoepäivään mennessä. Muutoin opintojakso katsotaan keskeytyneeksi (K).
- E: Etenemiseste. Opiskelijalla on ko. oppiaineessa sellainen määrä hylättyjä arvosanoja 4, että se estää päättötodistuksen saannin. Aineen opinnot voivat edetä tietyin rajoituksin (ks. kohta 17).
- ei merkintää: Jos arvosana puuttuu etkä tiedä syytä siihen, ota yhteyttä opettajaan. Yleisin syymerkinnän puuttumiseen on se, että poissaoloja on selvittämättä.
Arviointi opintotyypeittäin:
- pakollinen opintojakso ⇒ numeroarvosana (poikkeuksena opinto-ohjaus, josta suoritusmerkintä)
- valtakunnallinen valinnainen opintojakso ⇒ numeroarvosana
- koulukohtainen valinnainen opintojakso ⇒ suoritusmerkintä
Itsenäisesti opiskelluista valtakunnallisista ja koulukohtaisista opintojaksoista edellytetään aina hyväksytty arvosana. Näistä saatua hylättyä arvosanaa (4 tai H) ei lueta mukaan oppimäärään.
Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan arvosanaa.
3. Opintojakson arvioimatta jättäminen
Arvosanaa ei anneta opiskelijalle, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta tai muulla tavoin tahallisesti laiminlyö opiskelunsa.
4. Hylätyn opintojakson suorittaminen
Opintojakson hylkäämisen syynä on useimmiten hylätty arvosana päättökokeesta (arvosana 4 tai H-merkintä). Opiskelijalla on oikeus uusia hylättyä opintojaksoa rästikokeessa. Kunkin opintojakson rästikokeeseen opiskelija voi osallistua vain kerran.
Rästikoe järjestetään viisi kertaa lukuvuoden aikana. Kullakin suorituskerralla voi osallistua kahden eri opintojakson kokeeseen.
Rästikokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa ja ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumisen voi kuitenkin peruuttaa terveyshuollon asiantuntijan antamalla todistuksella. Myös rehtori voi antaa luvan ilmoittautumisen perumiseen, jos syy on painava. Aiheeton poissaolo rästikokeesta tuottaa hylätyn arvosanan ja johtaa koko opintojakson uusimiseen.
Rästikokeiden arviointiin varataan viikko aikaa, minkä jälkeen opiskelija näkee kokeen tuloksen.
Rästikokeessa suoritetaan pääsääntöisesti hylättyjä kokeita. Muiden kokeiden suorittamisesta tulee sopia opettajan kanssa.
5. Hyväksytyn opintojakson uusiminen
Opiskelijalla on oikeus suorittaa hyväksytty opintojakso uudelleen kerran. Suorittamistapa vaihtelee oppiaineittain ja opintojaksoittain: osassa hyväksytyn opintojakson suorittaminen on mahdollista ainoastaan osallistumalla opetukseen, osassa sallitaan myös itsenäinen opiskelu. Mikäli harkitset itsenäistä opiskelua, ota yhteys aineen opettajaan. Etusija opetukseen on opintojakson ensimmäistä kertaa suorittavilla. Parempi arvosana jää voimaan.
Hyväksytyn opintojakson arvosanaa voi korottaa myös korotuskokeessa. Tämä järjestetään kerran lukuvuodessa (tammikuussa) ja tällöin voi osallistua yhden opintojakson kokeen. Korotuskokeessa ei voi korottaa kuvataiteen, liikunnan, musiikin eikä tietotekniikan opintojaksoja, eikä opintojaksoja, joista on annettu S-merkintä. Arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran riippumatta siitä, onnistuiko korotus vai ei.
Korotuskokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumisen voi perua terveydenhuollon asiantuntijan antamalla todistuksella. Erityisen painavasta syystä myös rehtori voi antaa luvan ilmoittautumisen perumiseen. Aiheeton poissaolo korotuskokeesta vastaa osallistumista eli opiskelijalla ei ole enää oikeutta osallistua ko. opintojakson korotuskokeeseen.
6. Oppimäärän päättöarviointi
Kaikki yhteiset oppiaineet arvioidaan numeroarvosanoin lukuun ottamatta opinto-ohjausta, liikuntaa ja sellaisia oppiaineita, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä sisältää vain yhden opintojakson. Nämä voidaan arvioida pelkästään suoritusmerkinnällä (S). Opiskelija ilmoittaa opettajalle, haluaako hän näistä numeroarvosanan vai suoritusmerkinnän. Jos opiskelija ei pysty päättämään, kumman vaihtoehdon valitsee, hän voi vielä ennen päättötodistuksen saamista ilmoittaa lopullisen valintansa.
Valtakunnalliset pakolliset ja valinnaiset opintojaksot arvioidaan myös numeroin, riippumatta siitä, annetaanko opintojaksosta tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Lukio-opintojen loppuvaiheessa opiskelija ilmoittaa erillisellä lomakkeella, haluaako hän oppiaineesta suoritusmerkinnän vai arvosanan. Tämän ilmoituksen jälkeen ei muutoksia enää tehdä.
Mikäli oppiaineen oppimäärä arvioidaan numeroarvosanoin, arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojaksojen arvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin.
Opiskelijalla saa olla hylättyjä arvosanoja oppiaineen opinnoista enintään seuraavasti:
Oppiaineen opintoja |
Hylättyjen enimmäismäärä |
2–5 op | 0 op |
6–11 op | 2 op |
12–17 op | 4 op |
> 17 op | 6 op |
Mikäli opiskelija osoittaa ylioppilaskokeiden yhteydessä järjestettävissä korotuskuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin opintojaksojen arvioinnista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa voidaan korottaa.
Aineen päättöarvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun lisäksi koulukohtaisten valinnaisten opintojaksojen pohjalta saaduilla lisänäytöillä. Arvioinnista päättävät kyseisen oppiaineen opettajat.
7. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, aluehallintovirasto voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
8. Etenemiseste
Oppiaineen opiskelussa syntyy etenemiseste, mikäli opiskelijalla on kyseisessä oppiaineessa sellainen määrä hylättyjä opintojakson arvosanoja 4, että se estää päättötodistuksen saannin (ks. kohdan 6 taulukko). Etenemisesteen muodostuessa päättöarvosanan kohdalla näkyy E-merkintä.
Etenemisesteestä huolimatta opiskelija voi saada luvan jatkaa opintojaan oppiaineen seuraavilla opintojaksoilla, mutta kyseisiä opintojaksoja ei arvioida eikä merkitä opiskelijan suorituksiin ennen kuin etenemisesteen muodostavat arvosanat on korotettu.